lauantai 11. huhtikuuta 2015

Best of us can find happines in misery

Oltiinkin ihanasti viime torstaista tämän viikon tiistaihin asti pääsiäislomalla, joka tulikin kyllä hyvin tarpeeseen, en nimittäin tehnyt mitään. To-pe vaan lahnattiin kotona, kävin tosin kyllä yleisurheilee mutta muuten, ja oln vain koneella ja katoin sarjoja ja pelattiin myös wiillä Just Dance:iä joka on muutes oikeesti aika hupaisa peli vaikken minä nyt osaakkaan tanssia.
Lauantaina lähdettiinkin sitten Michelan vanhempien luokse, sillä sunnutaina pidettiin sellaiset koko suvun pääsiäisjuhlat. Sunnuntaina kuitenkin valmisteltiin vain ruokia ja pöytiä valmiiksi mutta muuten sitten aika rauhassa meni tämäkin päivä. Sunnuntaina sitten launaalla syötiin jo ihan kamalasti ruokaa, kun Daviden vanhemmat tuli silloin syömään. Olin siis jo ihan täynnä silloin mutta voitte vaan kuvitella kun illalla söin sitten vielä enemmän.
Illaksi tuli siis yhteensä 34 henkilöä eli voitte vaan kuvitella että minulle tuo tilanne ei ollut mikään riemuisa, sillä tollasessa laumassa keskellä tuntemattomia ihmisiä ei tosiaankaan ole ihan mun lempi tilanne, mutta mielestäni selviydyin siitä ihan hyvin ja puhuinkin jopa ihmisille(vähän).
Voin kyllä sanoa että olin ihan onnellien että nuo juhlat olivat vain kerran sillä, hrrr taistelen mun luonnetta vastaan noissa tilanteissa. Mutta joka tapauksessa jotain ystäviä tuli heti seuraavana päivänä syömään, mutta niiden kanssa oli ihan mukavaa kun ei ollut semmonen jäätävä lössi vaan ihan inhimillinen määrä sitä porukkaa.
 Ruokailun jälkeen lähdettiinkin käymään, jossain aika nätissä kaupungissa, jossa syötiin jäätelöt ja kiereltiin varmaan joku parisen tuntia. Illaksi sitten palattiin vielä mummilaan ja syötin illallinen ennenkuin suunnattiinkin kotiin päin.
Koulussakin tein suorastaan "loisto" suorituksen kun pidetiin enkussa esitys kultuuri turismista(?? cultural turism) ja siis oltiin odotettu tuota meidän vuoroa suunnilleen pari kuukautta ja minunhan siis olisi pitänyt osata se teksti unissanikin, mutta voitte varmaan kuviella mitä kävi... Ensinnäkin olin ihan paniikissa, unohdin pari juttua ja puhuin ihan järkyttävän nopeasti, lausuen todella epäenglatimaisesti ja tehden ihan järkyttävästi kielioppivirheitä. Halusin kuolla häpeään tuon jälkeen enkä edes halua tietää minkä numeron saan tuosta xD
Ei olla Fatiman kanssa menty yleisurheiemaan varmaan 3viikkon yhdessä, kun aina toinen ei oel paikalal, tai pitää opiskella tai sataa (jollain minä en mene) tai jotain muuta niin valmentajakin on alkanut jo kyselemään että näjdäänkö me Fatiman kanssa toisiamme ikinä, vaikka molemmat ollaan sanottu että "joooo kyllähän  me, jaetaan huonekin :D"
Niin siis nyt perjaintaina minä en päässyt meneään sillä olin kipeä. Aamulla herätessäni olin ihan että en jaksa mennä kouluun, selkään sattuu kamalasti, pää kipeä ja ei vaan pysty, niimpä ajattelin ihan vain huvin vuoki mitata kuumen vaikka ei minusta edes tuntunut sille että minulla sitä olisi niin kappas vain olihan minulla sittenkin! Voi sitä riemun määrä, niimpä menin vain äkkiä takaisiin nukkumaan.



Ehkä yks söpöimmistä elokuvista

Piti ihan itsekseni taiteilla tälläinenkin ateria kun kaikki muut tuli myöhässä kotiin :o
Mä en suoraan sanottuna tiedä miksi minä ajattelin että saisin pidettyä luontevat välit ton mun vanhan perheen kanssa, sillä minä jätin sinne joitakin tavaroita, sillä tietenkin oletettiin ettei mitään ongelmia tule mutta noh nytten kun minun piti mennä sinne he rupesivat taas vaikeiksi josta johtuen koko homma peruuntui eikä minulla olenyt mitään havaintoa miten mä ne mun tavarat sieltä haen :D Pitää varmaan pyytää Flaviota... xD

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti